Lunta, pakkasta ja uneton yö...


Viime päivinä on jälleen saatu nauttia niin lumesta kuin pakkasestakin, putket ovat onneksi pysyneet nyt sulina, mutta isäntä on saanut lämmitellä traktoria linkoushommiin kerran jos toisenkin.

Liekö siitä syystä sitten lähtenytkin jahtimatkalle ja hieman kauemmaksi tällä kertaa, huomenna kait meinaa kotiutua reissultaan nuoremmen ajurin kera. Siitä syystä vanhempi ajureista onkin mököttänyt koko päivän sisällä ja sohvalla. Välillä vain nousee istumaan, oikoo hieman selkäänsä ja syvään huokaisten asettuu taas uuteen asentoon jatkamaan uniaan.

Myös hörökorva nukkuu...sängyn vieressä. Kävimme eilen lekurissa poistamassa yhden reikiintyneen hampaan. Samalla sitten poistettiin yksi rasvapatti, joka oli talia, mutta tyhjennyksistä huolimatta uusi aina kerta toisensa jälkeen, sekä toinen jossa oli vain verta. Ensimmäinen leikattiin, toinen puristettiin tyhjäksi viillon jälkeen. Lopputuloksena on tikattu ja ajeltu koira, siis pattien kohdalta. Lääkäri vain tuumaili, että nyt lähtee kaunis poskiparta. Kuvaa ne viitsi tänne laittaa, itsellä tekee sen verran pahaa kun näkee tikit. Aikoinaan viikatetta liipatessa kokeilin lahjakkaasti sen terävyyttä omaan sormeen, niin en meinannut pystyä sitä edes hoitamaan. Jalat muuttuui hyytelöksi ja pää pumpuliksi kun vain ajatteli siteiden avaamista. En ymmärrä miten silloin pysyin kasassa kun yksi kutuista puhkoi toisen mahan sarvillaan. Ehkä sitä pysyi kasassa kun oli pakko, vaikka pankiisissa olin, mutta pakko oli toimia siitä huolimatta.

Niin hörökorvan otin tuohon valvonnan alle, kun meinaa rapsutella poskeaan tai kaltata koipeaan. Kuuppaa kokeilin ensin vaan repi raivoissaan pois, parempi siis näin ettei tarvitse teipata revenneitä tikkejä. On ainakin rauhallisempaa, ellei omaa kuorsausta oleta lukuun. Vaan ei ihan vielä, nyt on aikaa ja jaksamista lukea vähän mitä muutkin ovat kirjoitelleet, pitkästä aikaa...

Kommentit

  1. Mulla on niin, että jos on läheinen ihminen (tai itse) joka vuotaa verta, mua alkaa pyörryttää, mutta ei niin helposti sellanen, johon ei ole tunnesidettä. Se oli kyllä aika kauhea tapaus, kun lehmä nimeltään Apis oli polkenut nisänsä niin, että se oli revennyt keskeltä poikki, ja sitä verta oli ihan hirveästi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin vain kuvitella :( itellä tekee pahaa ruhojen palottelukin...

      Poista

Lähetä kommentti