Kevät, sen huomaa....


Viime viikon ilmat on ainakin meillä olleet ulkonaoleilun kannalta hienot. Aurinko on päivisin paistanut niin lämpimästi, että jopa villapaidan heittämistä on joutunut harkitsemaan ollessaan hommissa ulkona. Yöt ovat tosin olleet kylmiä, mutta auringon noustua ovat vedet alkaneet räystäiltä tippua.

Kulunut viikko on ollut onneksi lomaa leipätyöstä, niin ulkonaoleilusta on voinut jopa nauttia ihan säälliseen aikaan. Hevoset ovat heristelleet kavioita selän takana, sillä huomio on kiinnittynyt enemmän niihin ja ne ovat päässeet tiukempaan syyniin tänä viikkona. Ruunan kanssa ollaan maastoiltu ahkerasti ja samalla kohdattu sille pelottavia asioita lähes joka lenkillä. Tietoisesti olen valinnut reittejä niin, että joudumme kulkemaan niiden pelottavienkin esineiden ja asioiden ohi sekä kokeilleet aivan uusia, ennen kulkemattomia reittejä. Tästä syystä ollaankin sitten saatu myös harrastaa hallittua peruuttelua sekä sivuloikkia isojen kivien, outojen liikennemerkkien, heiluvien lyhtyjen sekä postilaatikkorykelmien kohdalla, unohtamatta kesken kaiken soivia kännyköitä :)

Nyt kuitenkin lenkeillä ei ole ollut muuta kuin aikaa ja jokainen este on kohdattu ja ohitettu onnistuneesti. Eilisellä lenkillä sai huomata, että välillemme oli tullut aimo annos lisää luottamusta. Ruuna lähestyi ennen pelottavia postilaatikoita nyt rennosti, vaikka viereisessä pihassa oli traktoreita kärryineen ja sirkkeli soi taukoamatta isojen rankakasojen keskellä.

Nuorimmainen on ratsuillut ponilla tässä piha-alueella ja kotitiellä.  Yksi vaarallinen putoaminenkin pääsi tulemaan ponin ryöstäytyessä kotiinpäin. Onneksi lopputuloksena oli vain hieman verta hampaasta joka oli muutenkin irtoamassa. Oppia ikä kaikki, onneksi seuraava kerta meni jo paremmin ja ratsastuksesta jäi onnistunut lopputulos.


Tiet alkavat olla jo sulat ja ensimmäiset routakuopat alkavat  ilmaantua, teillä ratsastaessa saa olla tarkempana ettei pääse haavereita sattumaan. Sulamisefekti näkyy myös tarhoissa jotka uhkaavat liejuuntua kovaa vauhtia. Tänä viikonloppuna täytyy hevosten ulkotarha jakaa kahtia, niin toinen puoli pääsee kuivahtamaan jo rauhassa.

 Tämän päivän keli on, kuten kuvasta näkyy -märkä ja kylmä. Laitoin hevosille sadeloimet päälle, näin ne saavat huoletta olla ulkona pimeän tuloon saakka. Olemme pyrkineet pitämään niitä ulkona vähintään sen 12 tuntia ja mieluummin ylikin. Ulkona olo on kuitenkin mielekkäämpää vaikka kavereita tallissa onkin. Kevään tulon huomaa myös kuttujen ja uuhien luona. Kaikki mahdolliset räppänät saavat olla auki ja olemme poistamassa laitumen ovelta myös talvisuojauksia kunhan yöpakkaset loppuvat. Siinnä oleva ritiläovi mahdollistaa tehokkaan ilmanvaihdon ilmojen lämmetessä. Kevät kun tuppaa tulemaan rytinällä sitten kun pääsee alkuun...

Kommentit

  1. Kyllä kevättä on jo ja tiet miten loskaisia ja todellakin pahoja alkaa näkyä ja vielä pahemmaks menee,kun lumi alkaa tosiaan sulaa:(,kuoppia,,,Satelee vettä todellakin runsaasti,eilenkii satoi,jotta ei ulos tarvinnu mennä ja välillä räntää,no sehän on vanhan lumen surma sanotaan,:)

    VastaaPoista
  2. Saman olen kuullut ja kyllä hanget ovat alkaneetkin vajua. Toissailtana tallia tyhjentelin kun ulkona kompastuin routakuoppaan...vähältä piti etten lentänyt täysinäiseen kottikärryyn täynnä... :)

    VastaaPoista
  3. Ja mie olin just tuolloin lenkillä koirien kans.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti