Kesällä kerran...

Tämä kesä on ollut melko sateinen, siitä syystä vanhaan hajonneeseen rautapataan istutetut samettikukat ilahduttavat runsaalla kukinnallaan, liekö sitten myös osasyynä luomulannoitus tallista...


Myös tämän kesän ainokainen tomaatintaimi on vihdoin innostunut tuottamaan satoa. Nähtäväksi jää ehditäänkö siitä kuinka paljon nauttia. Onneksi tomaatin voi myös jälkikypsyttää sisätiloissa mikäli ulkona ei valoa ja lämpöä riitä. Kuitenkin pehkupaaleista tehty kasvulava on osoittautunut toimivaksi, ensi kesänä vain täytyy aloittaa kasvatus paljon aiemmin.


Ilmat eivät kuivaheinän tekijöitä ole suosineet, monilta ovat sadot tänä vuonna täysin tuhoutuneet. Eilen meilläkin viimein niitettiin ensimmäiset hehtaarit nurin, tänään oli tarkoitus kaataa lisää, vaan lähestyvä saderintama pysäytti niittäjän. Ihana ihminen, soitti itse kuultuaan muuttuvan säätilanteen. Ravintoarvo on heinissä kyllä aikalailla mennyttä kesän tässä vaiheessa, mutta heinää silti tarvitaan tulevana talvena. Ravinnepuutteet täytyy vaain sitten täydentää lisäruokinnalla.

Lähestyvä saderintama tietää sitä, että kohta aloitetaan seivästys eli rassitus, kuten sitä täälläpäin nimitetään, ja sitä jatketaan läpi yön. Seipäillä kun heinät ovat paremmassa turvassa kuin kaadettuina jos sadekuuro tällekin mäelle ennättää huomenissa...

Kommentit