Kulunut kesä....

oli ainakin hurjan lämmin :) heinäkelit olivat mitä mainioimmat, niitä varjosti ainoastaan isännän särkynyt käsi joka murjoutui traktorin nivelakselin välissä. Onneksi ei kuitenkaan luita mennyt poikki eikä sormia irronnut, hieman haikealta vain tuntui kun hoitaja toi sormukset minulle talteen kun paikkailivat isännän kättä. Onneksi haavat parantuivat hyvin ja heinätkin saatiin kasattua. Tänä vuonna laitettiin ekaa kertaa osa heinistä myös pyöröpaaleihin, joita meillä on dinomuniksi tavattu nimittää :) Pienpaalit saatiinkin sitten kasata uuteen heinähuoneeseen joka valmistui kesän aikana.


Laudat olivat hieman kirjavia kun taapelin suojukset fuskasivat viime talvena, mutta ladossa ne hyvin välttävät, ensi kesänä sitten sutaistaan punamulta vielä pintaan niin hyvä tulee.

Kulunut kevät ja kesä olivat meillä kaikenkaikkiaan remontti ynnä muuta rempallaan olo aikaa. Alkukesästä jääkaappi tympääntyi hommiinsa ja alkoi lämmittää sisältöään entisen viilennyksen sijaan ja astianpesukonekin halusi huollattaa itseään useamman kerran. Tietyllä tavalla nämä olivat pikkuaisoita, mutta haittaavat sitä arjen sujumista silti ja vievät aikaa muulta työltä. Pesukoneen korjauttaminen oli vain todella onnekasta, sillä huomasimme tiskipöydän takana muhivan kosteuspommin. Eipä siinä muu auttanut kuin käydä purkamaan ja tutkimaan vahingon laajuutta.


Vanha tiskipöydän paikka näyttikin sitten lopulta melko riisutulta, ruokaa laiteltiin ulkona ja syksyn ilmojen kylmettyä sain onneksi lainaan pienen hellanlevyn. Tiskaaminen sujui lämpimillä keleillä sujuvasti ulkona, tosin enin romanttisuus siitäkin kyllä ehti haihtua ajan oloon ja näppien alkaessa jäätyä tihkusateessa annoin viimein periksi ja siirryimme kertakäyttöastioihin. Onneksi hometta ei ollut ehtinyt alkaa mihinkään kehittyä ja kosteusvauriotkin rajoittuivat melko pienelle alalle.


Keittiön remontista oli ollut puhetta jo aiemmin ja nyt sitten tehtiinkin asiat oikein pohjamutia myöten. Tällä hetkellä tuvassa näyttää jo huomattavasti mukavammalta, alakaapit ovat paikoillaan, lattiassa uudet lankut purettujen tilalla, koko tuvan lattia, kuten myös kattokin, on maalattu, uudet laatat ja hana ovat myös paikoillaan. Asian ainoana varjopuolena on tällä hetkellä vesi.

Eräänä iltana loppui yhdenkaiken vedentulo ja ajateltiinkin vain pumpun tulleen tiensä päähän. Koska kello oli jo lähellä puoltayötä, tuumailtiin tutkia tilanne aamulla paremmin. Aamulla sitten hipsin kaivolle nostamaan kahvivesiä, enkä huomannut aluksi mitään outoa. Veden nostettuani aloin kuitenkin ihmetellä kuinka se voi olla niin lämmintä. Kun asiantuntijat sitten tilanteen tarkistivat, huomattiin pumpun turvavaijerin petttäneen. Pohjaan pudonnut pumppu oli sitten mennyt oikosulkuun ja lämmittänyt kaivollisen vettä. Vesi oli käyttökiellossa, sillä kuumentunut pumppu oli sulattanut putkia ja vesi oli sameaa. Sillä hetkellä olin kyllä todella kiitollinen jatkuvasta vesisateesta, sillä saimme tippujen alta eläimille raikasta vettä yllinkyllin.

Nyt ollaan asiassa jo paremmalla puolella, sillä pestyssä ja puleeratussa kaivossa on uusi pumppu, vesi on taas kirkasta ja pystymme vihdoin pesemään pyykkiäkin kotona. Tällä viikolla selviää myös veden tutkimustulokset.

Isäntä on ollutkin todella kiireinen tänä kesänä, sillä hänen vastuullaan ovat olleet kaikki remontit, onneksi työkalu kuin työkalu kuitenkin pysyy hänellä kädessä, kuten kuvasta näkyy.


Näistä kaikista tohinoista johtuen en kauheasti ole ehtinyt/jaksanut blogia päivitellä, mutta yritän aina kuitenkin jotain laittaa :) 

Lampolassa on nyt siis yksi uuhi vähemmän ja osa karitsoista lähtee teuraaksi ensi viikon alkupuolella. Poistetaan tuolta navetan puolelta porukkaa talvea vasten ja jätetään pässikaritsoita poikamiesboxiin kasvamaan keväälle. Uuhipuolet kasvavat yleensä paremmin, kun jäävät emojensa kanssa olemaan, pässipuolet on pakko eroittaa siinnä vaiheessa kun alkavat  tulla sukukypsiksi.

Kulunut kesä oli kaikenkaikkiaan aika rankka ja koska laajennushankkeemme menivät hieman mönkään (mikä jälkikäteen oli todella hyvä asia) olemme päättäneet supistaa porukkaa ja mitä ihaninta, pitää välivuoden. Seuraavat karitsat syntyvät siis keväällä 2013.

 Sain isännän kuitenkin lupaamaan minulle kesällä, että saisin jättää yhden tämän vuoden karitsoista. Kyseessä on Donna, jonka väritys on todella erikoinen :) Nyttemmin minulle on selvinnyt, että tätä erikoisuutta on esiintynyt sen suvussa aiemminkin. Nyt kun Tirrittikin vielä jouduttiin lopettamaan on Donnan jääminen varma asia, tulette siis kuulemaan siitä vielä tulevaisuudessakin :)

Kommentit

  1. Olen kuullut kauheita juttuja nivelakseleista, sen takia pysyn niistä kaukana niiden pyöriessä.
    Jollain on lähtenyt hiukset päänahkoineen, yhdellä jalka, yhdellä onnekkaalla työhaalari, mutta se oli niin vanha ja "laho", että ei mennyt mies mukana, vaan haalari repesi :D Iloinen mies kuulema tuli ilkosillaan emännän luokse.

    VastaaPoista
  2. Olipas teillä mukava astianpesukone, kun malttoi ilmoittaa kosteusvahingosta :) Jos se olis vaan reippaana hoitanut hommansa, olisi voinut tulla totisia vaurioita. Ensiluokkaista toimintaa kodinkoneelta :)

    VastaaPoista
  3. Anne-Mari: Nivelakselit kuuluvat samaan sarjaan ruohonleikkureiden ja mopon ketjujen kanssa :) onneksi onnettomuushetkellä se ei pyörinyt, käsi vain litistyi väliin...toisessa tapauksessa keräiltäisiin roippeita varmaan edelleenkin pihalta....

    Nöpöstiina: Kodinkoneemme on varmaan varustettu jonkin sortin tekoälyllä :) pitäisi kai markkinoida äkkiä eteenpäin.....(tai ainakin antaa sille nätti nimi, niin on mukavampi rupatella )

    VastaaPoista

Lähetä kommentti