Aamupäivän tohinoita...

Aamu alkoi lupaavasti rokulin merkeissä ja ulkonaolijat saivat appeensa noin tunnin normaalia myöhempään. Aamutoimien jälkeen olikin laittauduttava potkurin jalaksille, sillä kahvi oli päässyt illalla loppumaan totaalisti eikä kauppaan pääsisi ennen iltasta. Onneksi naapuriapu on vielä olemassa ja melko pian pääsin kotiopäin onnellisena puristaen arvokasta pakettia sylissä. Esikoinen tuumasi minun olevan pahasti riippuvainen moisesta aineesta ja pakko myöntää asiassa olevan totuuden jyvänenkin. Aamun ensimmäisiä kahvimitallisia pannuun laitellessa aistin kieltämättä hienoisia mielihyvän väristyksiä :)

Kahvin hiljalleen valuessa oli pakko pakkautua vielä ulos pakkasen nipisteltäväksi, sillä jo potkuriajelullani ihastelin aamun valkenemista. Maisemat sykähdyttävät edelleen, vuodenajoista riippumatta, mutta tunnustaudun kyllä enemmän syys- ja talvipuolen ihmiseksi. Aikaisin pimenevät illat tähtivainaineen ovat mielestäni rauhan tyyssija ja sitä enemmän osaa arvostaa sellaisia aamuja kuin tänään.


Kameran kanssa pyöriessäni pihalla tuli iso-W tapansa mukaan seurailemaan puuhiani. Olen monesti miettinyt sillä olevan luontaisia poseerauksen taipumuksia, vai mitä mieltä olette :)


Kommentit

  1. Vallan komea pässi ja selvästi osaa poseeraamisen taidon :0)

    VastaaPoista
  2. No jopas ol komee pässi,tuo osaa kyllä poseeramisen,näkkööhän sen jo naamasta:D..

    VastaaPoista
  3. Ihana tuo iso-W! Minä myös taidan olla talvi ihmisiä. Olisi ihanaa joskus käydä lapissa. Ja siperian tahtoisin myös nähdä, tosin se voi jäädä vain haaveeks. Talvella kaikki on niin puhtaan näköistä ja raikasta.
    Mukavan kirpeitä pakkas säitä sinnepäin ;)

    VastaaPoista
  4. iso-W saa kehut rapsutusten kera :) Lappi on myös itsellä haaveissa

    VastaaPoista

Lähetä kommentti