Uusia ja vanhoja asukkeja...

Kulunut kesä helteineen on varmasti jäänyt kaikkien mieleen. Meillä monesti lampaat näyttivät kyllä selvästi kärsivän, kun yölläkään ei kuumuuteen tullut helpotusta. Onneksi yöt alkavat jo viilentyä, vaikka päivisin lämpimät kelit yhä jatkuvat. Pojat siirsimme lähemmäs taloa olevalle laitumelle ja ne vaikuttivat olevan hyvin mielissään päästessään taas mehevimmille apajille.

Koulujen alkamisen myötä omakin aamuherääminen on aikaistunut ja eilen aamutöiden jälkeen kun kahvia hörpiskelin kiinnitti huomioni pihalla liikuskeleva eläin. Hiippailin itsekin ulos ja yllättyneenä todettuani liikuskelijan olevan hilleri kipitin hakemaan kameraa. Veitikka ei liikkumisistani ollut moksiskaan ja sain napattua pari otosta.

Myöhemmin töihin lähtiessä keräilin karviaisia mukaan evääksi kun samainen hilleri ilmaantui pensaan toiselle puolelle. Höpöttelin sille, ettei turhia säikkyisi, niin hilleri lähti innoissaan loikkimaan minua kohti. Totesin etten vielä ole valmis hyvin läheiseen kontaktiin ja hipsin tuvalle melko kiireistä tahtia :)

Isäntäkin illalla ihmetteli tuttavalliseksi heittäytynyttä eläintä, mutta naapurien kanssa juteltuani saimme todeta sen jo asustelleen täällä pidempää, ehkä jopa vuoden. On kait sitten tottunut hajuihin ja ääniin, hauskahan tuo on, jos viihtyy pihapiirissä, kenties sen onnistuu näkemään vielä uudelleenkin.

Kommentit

  1. No jopa teillä on ollut erikoinen vieras! Itse en oo hilleriä ikinä nähnyt luonnossa. Oli varmana jännä kokemus.

    VastaaPoista
  2. Terve. Ihana blogi. Olen siis vihdoin löytänyt maatilaihmisiä blogistaniasta. Itsekin olen tuleva lampuri. Tulen uudestaankin.

    VastaaPoista
  3. Ekan kerran elävänä itsekkin näin, hauska veijari oli :)
    Hauskaa ehkä pidit Impi ja tere tulemast uudelleen :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti