Tilalla tapahtuu...

Wiljami kuuluu meidän pelastettuihin yksilöihin ja vuosien mittaan kotiutunut todella hienosti, mikä onkin hyvä kun ottaa huomioon herran mahtavan koon :) Ollaan rakenneltu aitauksia niin, että eläimet pääsevät seurailemaan pihan touhuja ja saavat rapsutuksia aina ohimennessään. Wiljamia varsinkin kiinnostaa aina kovasti mitä tapahtuu, kuten tässäkin kuvassa lasten ollessa ulkona on ukkeli kiivennyt aidan reunalle seuraamaan puuhia.

Wiltsu herättää ihmisissä usein suurta ihastusta juuri kokonsa sekä varsinkin uhkeiden sarviensa ansiosta. Itsestä ehkä ihaninta on kun ukkeli rapsutuksien toivossa möngertää isoa päätään kainaloon. Hellyyden puuskista huolimatta pässi on aina pässi, eikä vieraille suositellakkaan tarhaan menoa. Tästä syystä tarhaan on lisättykin entisestä sähkötolpasta irroitettu "Varokaa-Hengenvaara"-kyltti :)

Viimeisen vuoden aikana on seurattu Wiljamin sarvia, sillä ne alkoivat ikävästi lähestyä silmän ja posken seutua. Viime aikoina väliin mahtui enää hätäisesti pikkurilli, joten oli tehtävä päätös, minkä seurauksena sarvet lyhennettiin ja poltettiin niin, että kasvu pysähtyi. Tässä kuvassa ukkeli torkkuu "pienessä pöhnässä" operaation jälkeen. Kahden nukutuspiikin ja puudutuksenkaan jälkeen ei Wiljamia saanut makuulle kuin pienellä pakolla, vaikka silmätkään ei tahtoneet pysyä auki :)

Kommentit

  1. On kyllä kunnioitusta herättävän näköinen otus. Mulla olis kyllä sen verran itsesuojeluvaistoa etten tuon aitaan menisi :0)

    VastaaPoista
  2. Harva muukaan sinne vapaaehtoisesti on halunnut :) kerran on tullut kahdella jalalla vastaan, onneksi oli silloin heinäpaali mukana

    VastaaPoista

Lähetä kommentti